[Pyoraily-lista] "Kevyestä" liikenteestä ja pyöräilyn edistämisestä

[Antero Naskila]

Terve  

Kun tulee vanhaksi, niin rupeaa muistelemaan vanhoja. Näin se tahtoo olla.
Mutta aluksi onnittelut Mikolle Khn paikasta ja Kirsikalle käynnissä
olevasta "pyöräilyasiamies" junailusta eli Turussa ja Tampereella
pyöräilytahti tulee kiihtymään. 

Kevyt liikenne -sana on jonkinlainen lainaus ruotsista. Sitä käytettiin jo
1970-luvun alussa, mutta ei niin yleisesti kuin nykyisin. (Syksyllä 1973,
kun järjestettiin INSKON ensimmäinen kevyen liikenteen suunnittelukurssi,
sinne oli pyydetty puhumaan kevyen liikenteen terveysvaikutuksista
monitoimimies, ylilääkäri Juhani Aho. Hän puhui henkilöautoliikenteestä vs
raskaasta majon. liikenteestä. Aho ei ollut kuullut termin "kevyt liikenne"
tarkoittavan jk+pp-liikennettä.) Liikennesuunnitteluosaston "kevyen
liikenteen" suunnitteluohjeraportti vuodelta 1974 oli vielä nimeltään
Jalankulku- ja pyöräliikenteen suunnitteluohjeet, vaikka väliotsikoissa
puhuttiin kevyestä liikenteestä silloin, kun tarkoitettiin molempia.
Terminologia-asia oli vaikea jo 70-luvulla. Jalankulku- ja pyörätie oli
pitkä sana, sen lyhennyksenä käytettiin jk+pp-tietä, jossakin vaiheessa
yrittelin myös nimitystä JP-tie ruotsin mallin mukaisesti (GC-väg), mutta se
ei oikein ottanut tuulta. Raitti sanaa alettiin myös käyttää 70-luvulla. Sen
yleistyminen kesti kauan, eivätkä kaikki pitäneet sen käytöstä tässä
yhteydessä. Usein käytettiin nimeä kevyen liikenteen raitti, mistä ei sitten
ollut pitkä matka kevyen liikenteen väylään, jonka käyttö yleistyi
Tielaitoksen kautta (heillä oli myös käytössä termi "kevytliikenteen väylä",
nykyinen kevari -sana on varsin helppo). Yleinen tavoite oli, ainakin
itselläni, termin lyhyys, mutta oikein hyviä termiratkaisuja ei löytynyt.
Kevyt liikenne -ilmaisu yleistyi paljolti sen lyhyyden takia. 70- ja myös
80-luvulla usein tarkoituksella pidettiin jalankulku koko ajan
tasavertaisesti mukana, vaikka kyseessä olisi ollut ensisijaisesti
pyörätieratkaisu. Tämä johtui siitä, että pyöräilyllä ei ollut vielä niin
paljon painoarvoa ja jalankulun avulla pyrittiin saamaan asioita paremmin
eteenpäin mm. rahoituksen osalta. Nyt tilanne on jo toinen ja terminologiaa
voi hyvin suunnata uudelleen. En itse kuitenkaan pidä termiä "kevyt
liikenne" sinänsä huonona silloin, kun sillä selvästi tarkoitetaan molempia,
mutta olen täysin samaa mieltä, että terminologista erottelua on syytä
lisätä pyöräilyn korostamiseksi. 

Toinen terminologinen asia, mitä tulisi selkeyttää, on pyöräkaista sana.
Hyvin monet ihmiset, myös suunnittelijat puhuvat pyöräkaistoista, vaikka he
tarkoittavat tavallisia kaksi- tai yksisuuntaisia kadunvarsipyöräteitä joko
jk:n tasossa tai sitten puolikorkeudella ajoradan ja jk:n välissä. Tässä on
sekavuutta myös englannissa. 

Yksi syy siihen, miksi Hgissä päädyttiin tekemään lähes kaikki erilliset
raitit yhdistettyinä, oli pyöräilyn suuri kausivaihtelu ja jalankulun osin
päinvastainen kausivaihtelu sekä talvi. Viime aikoina on jonkin verran
eroteltu myös ajoradasta täysin erillään kulkevia kadunvarsiraitteja.
Tällöin ahdetaan usein paljon suurempi pyöräliikenne kahden metrin tilaan,
vaikka jalankulkijoita on hyvin vähän. Tästä on hyvä esimerkki Viikintie
tiedepuiston kohdalla, mistä on tullut kielteistä palautetta. Jonkin verran
varovainen kannattaa siis olla ja käyttää tapauskohtaista harkintaa. Olen
kuitenkin Martti samaa mieltä kantakaupungissa erottelun osalta.
Pyöräkaistojen osalta olisin vielä varovainen uusilla asuntoalueilla
ainakin, jos ko. osuuksilla on kadunvarsipysäköintiä, mieluimmin
yksisuuntaiset selkeästi erotellut pyörätiet (onko tarkoitus muuttaa
suunniteltuja poikkileikkauksia?). Tämä talven takia ja koska
Kööpenhaminassa ja Amsterdamissakaan ei suosita pyöräkaistoja pyöräilyn
lisäämiseksi. Punaisen värin käyttö johdonmukaisesti on erittäin hyvä asia.
Siitä tarvitaan varmasti selkeä Ytlkn päätös (vai onko jo Martti?). 
terv. Antero 

   
        

 

-----Alkuperäinen viesti-----
Lähettäjä: pyoraily-lista-bounces at listserv.kuntaliitto.fi
[mailto:pyoraily-lista-bounces at listserv.kuntaliitto.fi] Puolesta martti
tulenheimo
Lähetetty: 7. elokuuta 2009 14:00
Vastaanottaja: Laaksonen Mikko (YKV)
Kopio: pyoraily-lista at listserv.kuntaliitto.fi
Aihe: Re: [Pyoraily-lista]"Kevyestä" liikenteestä ja pyöräilyn edistämisestä

Mikko Laaksosen lisäykset olivat olennaisen tärkeitä. On nimenomaan
muistettava, että kävelyn ja pyöräilyn intressit ovat pääsääntöisesti
yhtenevät. Ongelmat koskevat pääasiassa vain kantakaupunkimaisia
alueita, joilla jalankulkijat ja pyöräilijät seikkailevat toistensa
kiusana väärillä väylillä ihmisten paljoudesta johtuen. Kyse on
nähdäkseni usein myös erheellisistä suunnitteluperiaatteista (sekä
niiden taustafilosofiasta).

Yhdyn näkemykseen siitä, että "pyöräilyä tulee nykyistä enemmän
erottaa kävelystä esimerkiksi selkeästi eri päällystein erotetuilla
kaistoilla ja ohjaamalla hiljaisilla kaduilla pyörät ajoradalle".
Samaten on helppo yhtyä myös siihen, että "vähäliikenteisillä
raiteilla yhdistetty kävely/pyöräilytiekin on usein aika ongelmaton
ratkaisu." Kantakaupunkialueilla nähdäkseni yhdistettyjä väyliä
pitäisi käyttää vain erityistapauksissa ja silloinkin aina perustella,
miksi on päädytty yhdistettyyn väylään.

Ainakin Helsingissä ollaan lähivuosina toteuttamassa pyöräkaistoja
kantakaupungin uusien asuinalueiden pääväylillä. Pyöräteillä käytämme
päällysteenä nykyään punertavaa asfalttia ja jalkakäytävillä mustaa
asfalttia. Väliin tarvitaan kyllä mieluusti vähintäänkin kiviraita,
mutta mieluiten korkeuserotus, sekä selkeät ja riittävän toistuvat
merkinnät.

Olen itse tullut siihen tulokseen, että syy, miksi Suomessa poljetaan
niin paljon liikennesääntöjen vastaisesti jalkakäytävillä, on juuri
se, ettei pyöräilijöille ole annettu suunnittelussa tarpeeksi
huomiota. Kun kantakaupunkien pääväylillä ei ole kunnollisia väyliä
pyöräilijöille, monet pyöräilijät käyttävät jalkakäytäviä - ja tekevät
niin sitten muuallakin, koska tottuvat pyöräilemään sääntöjen
vastaisesti.

Pyöräilijät sekoitetaan suunnittelussa Marek Salermon sanoin "nopeiksi
jalankulkijoiksi", minkä taustalla näkyy selvästi juuri semanttinen
ongelma nimeltä "kevyt liikenne". Mielestäni käsitteen käyttöön
pitäisi puuttua laajalla rintamalla, jotta pyöräily alettaisiin ottaa
maassamme vakavammin.

Ystävällisin terveisin,


Martti Tulenheimo

2009/8/6 Laaksonen Mikko (YKV) <mikko.k.laaksonen at turku.fi>:
> Terve,
>
> Entisenä Turun kaupungin "kevyen liikenteen asiamiehenä" yhdyn
voimallisesti Martti Tulenheimon perusnäkemykseen.
>
> Käsitehirviöstä "kevyt liikenne" tulisi päästä eroon ja käyttää
pääsasiallisista moottorittomista liikkumismuodoista käsitteitä
> "pyöräily" ja "kävely" ja huomioida, että kyseessä ovat erilaiset
kulkumuodot joilla on eri tarpeet.
>
> On toinen asia, että kaikesta huolimatta olen henkilökohtaisesti pääosin
sitä mieltä, että kävelyn ja pyöräilyn intressit kulkumuotoina ovat
pääsääntöisesti yhtenevät. Pyöräilyä tulee nykyistä enemmän erottaa
kävelystä esimerkiksi selkeästi eri päällystein erotetuilla kaistoilla ja
ohjaamalla hiljaisilla kaduilla pyörät ajoradalle,  mutta monet isot
infraratkaisut kuten pääväylät ja vesistöt ylittävät / alittavat sillat ovat
kuitenkin yhteisiä nyt ainakin kantavien rakenteiden osalta.
Vähäliikenteisillä raiteilla yhdistetty kävely/pyöräilytiekin on usein aika
ongelmaton ratkaisu ...
>
> Tästä loppukesän keskustelusta pitäisi potkaista liikkeelle uutta
keskustelua siitä, miten saamme pyöräilyn esille liikennemuotona.
> Kuten toisessa keskustelussa totesin:
>
> "- Pyöräily ei tuota mainittavia kasvihuonekaasupäästöjä (ei enemää kuin
ihmisen elämä muutoinkin), vie vähän tilaa ja
> lisää kuntoa ja terveyttä.
> -  Suomessa tulisi hahmottaa, että pyöräilyn potentiaali on Helsingin
seudulla lähes yhtä suuri kuin joukkoliikenteen,
> Turussa ja Tampereella yhtä suuri ja kaikissa muissa kaupungeissa
suurempi.
> - Pyöräily on nytkin ratkaiseva osa kaupunkiliikennettä. Suomen
kaupungeissa pyöräillään merkittävä osa arkimatkoja nytkin.
> - Pyöräilyn potentiaali on Suomen useimmissa taajamissa vähintään
kulkumuoto-osuuden kaksinkertaistaminen
> - Talvi ja sateet eivät ole pyöräilyn esteitä vaan hidasteita.
Talvipyöräily on yleisintä Oulussa ja Rovaniemellä.
>
> Pyöräilyn keskeisin ongelma on, että sitä ei oteta vakavasti
liikennemuotona liikennepolitiikassa eikä liikenteessä."
>
> Nyt pitää käynnistellä pyöräilykeskustelua eri foorumeillla mutta kaikkein
eniten hallituksen suuntaan. Muistaakseni liikennepoliittisessa
> selonteossa luvattiin kävelyä ja pyöräilyä koskevaa ohjelmatyötä. Missä
luurannee?
>
> Loppukesäisin pyöräilyterveisin,
>
> Mikko Laaksonen
> Turun "kevyen liikenteen asiamies" 2005-2007
> Nyk. Turun kaupunginhallituksen jäsen ja New Bridges - hankkeen
projektikoordinaattori (Varsinais-Suomen liitto)
> mikko.k.laaksonen at turku.fi
_______________________________________________
Pyoraily-lista mailing list
Pyoraily-lista at listserv.kuntaliitto.fi
http://listserv.kuntaliitto.fi/mailman/listinfo/pyoraily-lista